... suoraan pannulle ja siitä suuhun. Söimmepä viikonloppuna eksoottista elläintä, jota löytyi ihan tavallisesta K-kaupasta.

Selailin pohjustukseksi teoriapuolta ja kävi ilmi, että kengurussa on hyvin vähän rasvaa ja sekin vähä sitä "hyvää" rasvaa. Ilmeisesti kengut myös hyppelehtivät valtoimenaan luonnossa ennen kuin nalli napsahtaa, joten ei tarvi potea suurtakaan syyllisyyttä luontokappaleen ahtamisesta virikkeettömään häkkiin tahi karsinaan, jossa ei mahdu kääntymäänkään.
Ausseilla on myös napanuora vankasti kiinni emämaa Britanniaan keittiöperinteessä. Resepti löytyi esimerkiksi kenguru-munuaispiirakalle!

Marinoin hyväkkään netin kengurureseptistöistä soveltaen balsamiviinietikalla (kengu tykkää happamasta), makealla chilikastikkeella, sitruunamehulla, valkosipulilla, yrttisuolalla ja oliiviöljyllä ja paistoin siitä mediumiin pyrkiviä mutta osittain valitettavan kypsäksi päässeitä (kenguru on netin mukaan parhaillaan mediumina, minkä täten vahvistan) pihvejä. Lisäkkeenä tarjoilin Australiaan mielestäni soveltuen paahdettuja kasviksia sekä uuniperunaa.

Hyvää oli. Mihinkähän tuota makua ja konsistenssia nyt sitten vertaisi... ehkäpä se on poron, naudan ja lampaan sekoitus. Suosittelen! :)
Syödessä vaan pitää koettaa olla ajattelematta tätä:


http://www2.flickr.com/photos/thebest/