Mitäs se on? Geokätköily on vähän niinkuin suunnistusta. Tai pikemminkin aarteen etsintää. Ja paljolti se on ulkoilua, matkailua, nähtävyyksiä ja uusia paikkoja. Ajoittain etsinnässä on ekstremeurheilunkin piirteitä ja usein se on välineurheilua. Suomenkielinen tietopaketti geokätköilystä on tämän linkin takana. Itse pääkallonpaikka on geocaching.com.

Luin ensimmäisen kerran geokätköilystä syksyllä 2002 NYT-liitteen lyhyestä artikkelista. Joulun paikkeilla yritin etsiskellä ensimmäistä kätköä hyisessä -30 asteen pakkasessa. Retken ainoa saldo olivat jäätyneet varpaat. Myöhemmin kuulin, että on olemassa useita erilaisia koordinaattijärjestelmiä, ja lainagepsissäni oli tietysti jokin niistä vääristä. Ensimmäinen kätkö löytyikin vasta huhtikuussa 2003, mutta sen jälkeen olinkin aivan myyty touhulle pitkäksi aikaa.

Profiilisivuni geocaching.comissa löytyy täältä. Sitä kautta löytyvät löytämäni ja perustamani kätköt sekä TravelBugini.

Sittemmin intoni kätköilyyn on kyllä aika lailla hiipunut. Suurimpana syynä lienee se, että kätköjen taso ruuhkasuomessa on laskenut kuin lehmän häntä. Toki ymmärrän, että jokainen uusi harrastaja haluaa kantaa kortensa kätkökekoon, mutta siinä samalla hukkuu se kätköilyn alkuperäinen idea, että jokaisen kätkön pitäisi olla jotenkin merkityksellisessä ja näkemisen arvoisessa paikassa. Nykyään kätköjä nousee roskalavojen alle, huoltoasemien nurkille ja moottoriteiden varteen kuin sieniä sateella.
Paraskin puhumaan, voisi sanoa. Heh... sen verran kuitenkin leuhkin, että vuoden 2006 sain harrastajien äänestyksessä ilahduttavan Vuoden Suurmestarikätköilijän tittelin tasaisen laadukkaiden kätköjen tuottajana.